Monimuotoinen Penedès muuttuu alkuperäänsä arvostaen

Wineworld Finland / Wineworld Wine Stories  / Monimuotoinen Penedès muuttuu alkuperäänsä arvostaen

Monimuotoinen Penedès muuttuu alkuperäänsä arvostaen

Penedèsissä kuohuu yhä

 Vaikka cava-kuohuviinejä saa valmistaa yhdeksässä Espanjan provinssissa, tuotantoalueiden ylivoimainen ykkönen on Katalonian Penedès, josta tulee arvioiden mukaan 90–95 prosenttia maan kuohuviineistä. Penedèsissä tehdään toki muutakin viiniä, mutta alue on maailmankuulu cavoista eli samppanjamenetelmällä valmistetuista kuohuviineistä. Viime vuosina Cava-nimi on kärsinyt kolauksen, kun liuta Penedèsin huipputuottajia erosi D.O. Cava -appellaatiosta: heidän kuohuviineissään lukee nykyään ”Cavan” sijaan ”Corpinnat”. Myös muut luokitukset (Classic Penedès, Cava de Paraje ja Conca del Riu Anoia) sekoittavat osaltaan alueen kuohuviinipalettia.

Mistä, miten ja missä Penedèsin cavat tehdään?

Perinteisellä pullokäymismenetelmällä tehdyt cavat eivät valmistukseltaan eroa samppanjoista, mutta rypäleet ovat voittopuolisesti Penedèsin omia lajikkeita. Vaaleista rypäleistä näihin kuohuviineihin sallitaan – Champagnen tapaan toisiaan täydentävä – rypäletrio: lempeähappoinen ja satoisa Macabeu (Penedèsin istutetuin lajike), sekoitteeseen hedelmäisyyttä ja harmoniaa tuova Parellada sekä laatu- ja kellarointipotentiaaliltaan kolmikon lupaavin, tyylikkään aromaattinen ja hapokas Xarel.lo, josta valmistetaan 100-prosenttisia lajikekuohuviinejäkin.

Suurin osa Penedèsin vaaleista cavoista tehdään näistä paikallislajikkeista, joskin Subirat Parent (eli Malvasía) ja kansainvälisistä lajikkeista Chardonnay on sallittu. Roseecavaa puolestaan saa valmistaa tummista Trepat-, Monastrell- ja Garnatxa -lajikkeista sekä vuodesta 1998 alkaen Pinot Noirista, joka sallittiin 2007 myös blanc de noirs -cavojen valmistukseen. Viime vuosina tosin Penedèsissä on palailtu kotoperäisten lajikkeiden pariin. Monet tunnetuimmista tiloista ja uuden sukupolven viljeljöistä istuttavat Xarel.loa, punakuorista Xarel.lo Vermell -rypälettä ja/tai Sumollia kansainvälisten lajikkeiden tilalle (jälkimmäiset sallittu vain D.O. Cavasta eronneille tuottajille).

Ilmastoltaan välimerellisen viehko ja aurinkoinen Penedès lämpimine kesineen ja leutoine talvineen soveltuu loistavasti viininviljelyyn. Vuotuinen sademäärä on sangen kohtuullinen, joten köynnöksiä uhkaavat home- ja sienitaudit eivät ole samanlainen riesa kuin monilla sateisemmilla viljelyalueilla. Sen sijaan ilmaston lämpeneminen on iso uhka Penedèsissä, joskin meren läheisyys tasapainottaa hieman. Moni tuottaja etsiikin tarhoja yhä korkeammalta tai pohjoiseen antavilta rinteiltä säilyttääkseen kuohuviiniensä raikkauden. Myös viime aikoina elvytetyistä alueen historiallisista lajikkeista ja niiden klooneista toivotaan osaratkaisua lämpenemisongelmaan.

Pinnanmuodoiltaan D.O. Penedès jakautuu kolmeen maantieteelliseen sektoriin. Lähimpänä merta olevat tasangot (Penedès Maritim eli Baix Penedès ja Garrafin alue) sopivat etenkin ohutkuorisen ja aromeiltaan neutraalin Macabeu-rypäleen viljelyyn. Sisempänä maassa eli korkeammilla rinteillä lähellä vuoristoa (Penedés Superior = Alt Penedès, Anoia, Alt Camp, Baix Llobregat) on selvästi viileämpää ja suuremmat vuorokautiset lämpötilaerot, jolloin rypäleistä tulee aromaattisempia. Näiden väliin jäävä Penedèsin laakso (Penedès Central) on hedelmällisempää maata, jolla viihtyy eritoten Xarel-lo.

Penedèsin kuohuviinintuotanto on keskittynyt ”cava-pääkaupunki” Sant Sadurni d’Anoian ja Vilafranca del Penedèsin kaupungin liepeille sekä niitä ympäröivälle laajalle alueelle, jolta tulevat Espanjan hienoimmat cavat. Tai tulivat. Tilanne Penedèsissä on viime vuosina kärjistynyt niin pahasti, että moni parhaista viinitiloista on luopunut Cava-nimen käytöstä kuohuviineilleen.

Miksi huipputilat eivät enää kutsu kuohuviinejään cavoiksi?

Viimeisten runsaan kahdeksan vuoden aikana D.O. Cavasta on eronnut jo 11 laatutuottajaa, jotka saivat vuosien saatossa tarpeekseen Penedèsin cavan yhä kaupallisemmasta volyymituotannosta – siitä, että tuotantoa hallitsee mielin määrin pari-kolme monikansallista jättiä. D.O.:sta lähteneitä tuottajia häiritsi peruscavojen liian lyhyt kypsytysaika sekä se, ettei ”cava” viittaa mihinkään maantieteellisesti rajattuun tuotantoalueeseen, vaan pullokäyttämismenetelmällä tehtyjen kuohuviinien valmistustapaan ja säilytyspaikkaan (cavas = kellarit).

Ensimmäisenä, syksyllä 2012, lähti huippulaatuisista kuohuviineistään tunnettu Raventós i Blanc, joka havittelee ikiomaa Conca del Riu Anoia -appellaatiota. Vuoden 2019 alussa D.O. Cava menetti – Raventósin ohella kansainvälisesti tunnetuimmat – tähtensä, kun Recaredo ja Gramona lähtivät D.O.:sta seitsemän muun kuohuviinitilan kanssa. Toukokuussa 2021 tämä Corpinnat-joukko sai täydennystä, kun Penedèsin nouseva tähti Celler Pardas erosi D.O.:sta ja liittyi Corpinnatiin.

Corpinnat-tilojen kuohuviinipullojen etiketeistä on siis turha etsiä Cava-sanaa. On silti syytä muistaa, etteivät Corpinnat-tuottajat heti aluksi olleet eroamassa D.O. Cavasta: he olisivat vain halunneet merkitä pulloihinsa Corpinnat-sanan laatutakeeksi. Sitä D.O. ei sallinnut, ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ero.

Miten Corpinnat-viinit eroavat cavoista?

Corpinnat-kuohuviinit tulevat Penedèsin viinialueen historiallisilta sydänmailta eli 23 000 hehtaarin laajuiselta alueelta, josta ryhmään kuuluvat tuottajat haluavat tehdä maantieteellisen tuotantoalueen, D.O. Corpinnatin. Nämä laatu- ja ympäristötietoiset tuottajat lähtivät DO Cavasta myös siksi, että he halusivat tiukemmat tuotantokriteerit Penedèsin alueen kuohuviineille.

Toisin kuin monien cavojen, Corpinnat-kuohuviinien rypäleiden on oltava luomusertifioituja ja vähintään 75-prosenttisesti talon omilta tarhoilta. Corpinnat-tuottaja ei myöskään saa ostaa kuohumattomia perusviinejä toiselta tuottajalta omien kuohuviiniensä valmistusta varten. Sääntö on järkeenkäypä, sillä arvioiden mukaan jopa 90 prosenttia cava-yrityksistä ostaa perusviinit omia cavojaan varten. Se kielii siitä, miten harvoihin käsiin cavantuotanto Penedèsissä on keskittynyt.

”Historiallisen Penedèsin” ja viinien paikallisidentiteetin nimiin vannova Corpinnat profiloituu myös kotoperäisillä lajikkeilla: Corpinnat-kuohuviinistä vähintään 90 prosenttia on oltava Penedèsin omia lajikkeita eli Macabeuta, Xarel.loa ja Parelladaa – tai sitten Malvasiaa, Garnatxaa tai Monastrellia. Loput 10 prosenttia voi olla Trepatia tai kansainvälisiä, alueella sallittuja rypäleitä. Toisin kuin D.O. Cava, Corpinnat sallii Penedèsin historiallisten punaisten lajikkeiden, Sumollin ja Xarel.lo Vermellin, käytön kuohuviiniin, mutta ei enää Pinot Noiria roseekuohuviineihinsä.

Kun on aika poimia nämä rypäleet, Corpinnat-tiloilla ne kerätään aina käsin. Myös kuohuviinien minimikypsytysvaade, 18 kuukautta, on selvästi pidempi kuin D.O. Cavan pitkään hyväksymä 9 kuukautta, joka on laatutietoisten tuottajien ja kuohuviiniasiantuntijoiden mielestä liian lyhyt aika laadukkaan cava-kuohuviinin kypsyttämiseen. Nopeasti kypsytetyn halvan cavan jyllääminen maailmanmarkkinoilla on jo vahingoittanut cava-mielikuvaa melkoisesti, ja toisaalta cava ei ole onnistunut profiloitumaan yhtä kepeän seksikkääksi lifestyle-juomaksi kuin prosecco.

Eikä tässä vielä kaikki…

Muutos ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä. Vaikka Corpinnat tiedetään jo hyvin ammattilaisten keskuudessa ja ryhmä sai vastikään uuden jäsenen, haasteena laajenemiselle ovat ryhmään liittymisen tiukat kriteerit. Ja kuluttajille brändäytymisessä Corpinnatilla riittää kosolti työsarkaa, sillä monen viininystävän mielestä Corpinnat-Cava-jaottelu tuntuu hankalalta hahmottaa. Asetelmaa mutkistaa entisestään se, että Penedèsin kuohuviinejä on vuosien varrella määritelty uusiksi myös Classic Penedès– ja Cava de Paraje Calificado -luokituksilla.

Vuonna 2013 julkistettu ”Classic Penedès” jää helposti hahmottomaksi, koska siltä puuttuu selkeä, tiukka, Corpinnatin kaltainen määritelmä. Toisaalta hahmottomuutta voidaan pitää myös etuna: Penedès-nimi on valmiiksi tunnettu Espanjassa ja maailmalla, ja Classic Penedèsin sallivat säännöt esimerkiksi rypälelajikkeiden (19!) suhteen mahdollistavat uniikkien kuohuviinien valmistamisen.

Yhden tarhan premium-cavojen brändäämistä varten vuonna 2017 lanseerattu ”Cava de Paraje Calificado” puolestaan erotteli viinitarhat laatuluokkiin. Korkein luokka, Paraje, käsittää tusinan ”poikkeuksellisen hyviä tarhoja”. Vaikka Paraje-cavoihin kuuluvat mm. Espanjan parhaimpiin kuohuviineihin luettavat Recaredon Turo d’en Mota ja Gramonan Celler Batlle, kriitikot suomivat Parajea siitä, että vaikutusvaltaiset isot cava-talot saivat pitkälti määritellä sen kriteerit.

Jotta luokitusasetelma Penedèsissä kiharoituisi – näin kuluttajan silmin – vielä vähän lisää, on D.O. Cava viime aikoina terävöittänyt laatuvaatimuksiaan. Vuonna 2020 se määritteli ja hyväksyi viisi Penedèsin maantieteellistä, maaperiltään ja mikroilmastoiltaan toisistaan eroavaa ala-aluetta: Valls d’Anoia, Serra de Mar, Conca del Gaià, Serra de Prades, Pla de Ponent. Lisäksi luotiin uusi Cava de Guarda Superior -luokka, jonka cavat tulee valmistaa kokonaan luomurypäleistä, ja joiden tulee alaluokastaan (Reserva, Gran Reserva, Paraje) riippuen kypsyä vähintään 18–36 kuukautta hiivasakan päällä pullossa.

Cava de Guarda -luokkaan kuuluvilla, edelleen vain 9 kuukautta kypsytettävillä ”peruscavoilla” on puolestaan valtavasti työtä charmat-menetelmällä valmistetun proseccon etumatkan kiinni kuromisessa. Sinänsä koko vastakkainasettelu on hassu, koska cava ja prosecco valmistetaan eri menetelmillä, joskin peruscava on monesti aivan yhtä huttua kuin perusproseccokin.

Parhaat corpinnatit ja muut Penedèsin laatukuohuviinit taas rinnastuvat samppanjoihin – usein myös hintansa puolesta. Vaikka rypäleet ovat eri, saman valmistusmenetelmän maistaa lasista. Hengettömän ja teollisesti tuotetun samppanjan sijaan kannattaa kokeilla vastaavanhintaista kuohuviiniä joltain Penedèsin parhaista ja persoonallisimmista tiloista – etenkin nyt, kun Champagnen tapaan kuohuviinien dosage eli korkinvaihdon yhteydessä lisätyn sokerin määrä on Penedèsissäkin laskussa. Moni Penedèsin huipputila tekee viininsä mahdollisimman kuivana (extra brut) tai sokerittomana (brut nature), jotta sen autenttisuus eli kasvupaikka saisi loistaa lasissa.

 

Teksti: Sanna Pöyry

Kuvat: Recaredo, Raventós i Blanc

Corpinnat-tuottajat tällä hetkellä: Recaredo, Gramona, Llopart, Nadal, Torelló, Sabaté i Coca, Can Feixes, Júlia Bernet, Mas Candi ja Celler Pardas.

Virtual trip to the Corpinnat-video