Raventós i Blanc – DO Cavan perustaja, joka hylkäsi oman luomuksensa

Wineworld Finland / Ajankohtaista  / Raventós i Blanc – DO Cavan perustaja, joka hylkäsi oman luomuksensa

Raventós i Blanc – DO Cavan perustaja, joka hylkäsi oman luomuksensa

Manuel and Pepe Raventós

Jo vuodesta 1497 viiniä viljellyt Raventósin perhe valmisti Espanjan ensimmäisen pullossa käyneen kuohuviinin 1872, ja loi 1800-luvun lopulla myös cava-sekoitteen Xarel.lo-, Macabeu- ja Parellada-rypäleistä. Nykypolvi tuntee Raventós i Blancin DO Cava -appellaation vuonna 1986 perustaneena viinitilana, joka ensimmäisenä Penedèsin kuohuviinitilana erosi DO:sta. Entisen cava-talon haaveena on ikioma appellaatio, DO Conca del Riu Anoia.

– Ero DO Cavasta julkistettiin lokakuussa 2012, mutta se oli kytenyt mielissämme jo pitkään. Monen muun Penèdesin laatutuottajan tavoin olimme turhautuneita siihen, että merkintä ”cava” pullossa ei kerro juuri mitään viinin alkuperästä ja kasvupaikasta, sanoo 21. polven viinintekijä Pepe Raventós.

Mitä enemmän Pepe näki maailmaa, sen selvemmin hän ymmärsi, ettei Freixenet’n, Codorniún ja García Carríonin jättitalojen hallitsema DO Cava millään muotoa enää palvele Penedèsin laatu- ja ympäristötietoisten kuohuviinintuottajien intressejä.

– Jätimme DO Cavan taaksemme, koska haluamme viiniemme ilmentävän Penedèsin historiallisten sydänmaiden – meidän tapauksessamme Conca del Riu Anoian alueen – identiteettiä.

Raventós i Blanc jätti DO:n taakseen jo vuosia aiemmin kuin tammikuussa 2019 siitä eronneet, Corpinnat-yhteenliittymän muodostavat kuohuviinitilat. Corpinnat-viinien tavoin Raventósin kuohuviinit ovat aina vähintään 18 kuukautta hiivasakan päällä pullossa kypsyneitä vuosikertaviinejä. Pepe ja hänen Manuel-isänsä eivät kuitenkaan ole Corpinnat-jäsenyyden perään, vaan haaveissa siintää kokonaan oma appellaatio, DO Conca del Riu Anoia.

Unelma perinteisestä maatilasta

Ikioman viinialueen ohella Pepe Raventós haaveilee traditionaalisesta maatilasta, joka on paljon muutakin kuin viiniä. Hänen unelmansa perinteisestä Penedès-farmista juontaa jo lapsuudesta.

– Se, mitä pienenä koin täällä Kataloniassa, kun vietin aikaa viinitarhoilla saadakseni taskurahaa, on painunut lähtemättömästi mieleeni. Siksi nyt viininviljelijänä haluan tehdä työtä luonnon kanssa, pitkällä tähtäimellä, enkä luontoa vastaan, sitä kontrolloiden ja kahlehtien. Mehän olemme täällä joka tapauksessa vain ohikulkijoina, hän pohtii ja jatkaa:

– Minä en edes alun perin ole viinintekijä. Nuorena työskentelin vanhusten hoitokodeissa. Vuonna 2001 tartuin viiniin, vaikka tiesin, että kyseessä on iso riski ja elämän mittainen sitoumus, kertoo Burgundin, Champagnen ja Loiren huipputiloilla viininteko-oppia saanut ja pitkään Yhdysvalloissa asunut Pepe.

Hänen mielestään hyvän viinin valmistaminen ei ole mitenkään erityisen vaativaa, kunhan on fokus tekemiseen, taito maistaa ja kehittyä siinä jatkuvasti sekä rakkaus ekosysteemeihin ja hyvinvoivaan maaseutuun.

– Tilamme filosofiassa ei siis ole kyse mistään uudesta, vaan vuosisataisten agraariperinteiden elvyttämisestä.

Perheen biodynaamisesti viljellyt viinitarhat on Demeter-sertifioitu jo 10 vuotta sitten.

– Päätimme lähteä sertifioinnin tielle, jotta olisimme laillisesti biodynaaminen viinitila. En koe tarvetta ”lähteä” tästä kuviosta, Pepe nauraa ja jatkaa:

– Ongelma biodynaamisuustrendissä on lähinnä siinä, ettei biodynaamisuus sinällään ole mikään tae siitä, että tilalla tehtäisiin hyviä kuohuviinejä. Ja mitä tulee luomuun ylipäätään, moni täällä Kataloniassa mainostaa olevansa luomu, mutta asioiden todellinen laita jää vähän epäselväksi…

 

Unelma omasta appellaatiosta

Raventós i Blancin vajaan 100 hehtaarin maista 60 hehtaaria kasvaa viiniköynnöstä, ja rypäleet niillä ovat jakautuneet ”historian ja sattuman sanelemina”. Pepen agraari-ihanteen mukaisesti tarhat työstetään nykyään pitkälti hevosilla.

Köynnösten ohella tiluksilta löytyy 10 hehtaaria viljakasveja, oliivilehtoja ja mantelipuita, 20 hehtaaria metsää sekä parin hehtaarin järvi. Koko komeutta halkoo Anoia-joki, jonka mukaan Pepen unelma eli Conca del Riu Anoia -appellaatio on saanut nimensä.

 

– 16–20 miljoonaa vuotta sitten täällä lainehti meri. Nyt jäljellä on joki. Sen ja fossiiista kalkkikiveä olevan maaperämme ansiosta viineissämme on upea, jäljittelemätön suolaisuus. Moni kutsuu sitä mineraalisuudeksi, mutta minusta mineraalisuus ei ole yleistermi, vaan jokaisen viinialueen tulee löytää oma määritelmänsä mineraalisuudesta. Raventósin viineissä se tuntuu jodina, suolaisina kasveina ja osterinkuorina sekä ihanan kuivana tunteena suussa.

Anoian alue – ja Alt Penedès ylipäätään – tunnetaan kuohuviinitraditiosta, eikä ihme: valmistihan Josep Raventós Fatjó jo vuonna 1872 Espanjan ensimmäisen kuohuviinin Champagnesta tutulla pullokäymismenetelmällä.

Eteläosa (Paix Penedès) on Pepen mukaan tunnettu stilliviineistään. Sieltä, runsaan puolen tunnin ajomatkan päästä löytyy myös Raventósin kuohumattomat viinit tuottava, jo 1645 perustettu Can Sumoin viinitila, jonka tarhoista Raventósit viljelevät 20 hehtaaria. 600 metrin korkeudessa sijaitsevan tilan viineistä on Suomessa saatavilla kahta valkoista (Xarel.lo ja Perfume), yhtä roseeta ja Garnatxa-Sumoll-sekoitepunaviiniä.

– Kirkkaalla säällä ja kahden lasillisen jälkeen Can Sumoilta näkee jopa Ibizalle asti!, intoilee Pepe ja korostaa, etteivät Can Sumoi -viinit ole ”mikään uusi juttu”.

Aiemmin kuohumattomat viinit tehtiin Raventósin tilan kellareissa, mutta Pepen mukaan näille minimisulfiiteilla valmistettaville ja karaktääriltään puhtaille natuviineille tarvittiin lisätilaa.

Lempeä tulisielu tietää mitä tekee

Kun Pepe Raventósilta kysyy, onko hänellä aikaa millekään muulle kuin viinille, häntä naurattaa.

– Saattaa vaikuttaa siltä, että olen aina töissä. Mutta minulla on kotona neljä lasta, ja olen myös intohimoinen vuorikiipeilijä. Parhaillaan opettelen kite-surffausta. Viinibisneksessä täytyy juoda niin paljon viiniä, että sen tasapainottaminen on tosi tärkeää, sanoo sporttinen mies ja jatkaa:

– Henkisellä puolella olen hyvin kiinnostunut itämaisista kulttuureista ja spirituaalisuudesta. Kun muistuttaa itseään siitä, ettei elä ikuisesti, pysyy avoimena ihmettelylle ja oppimiselle. Tämä ajatus kulkee mukanani myös viinitarhoilla.

Entä riittääkö sisäinen viisaus silloinkin, kun Luontoäiti koettelee viljelijää kovalla kädellä?

– Jos ihan rehellisiä ollaan, niin viinin viljely ja valmistaminen on se helpompi osa tästä bisnestä. Haasteellisempaa on valmistamiesi viinien myyminen. Kun huonona vuonna tulee nafti sato, tekee melkein mieli henkäistä helpotuksesta, sillä myytävää on paljon vähemmän, naurahtaa Pepe.

Samaan hengenvetoon hän toteaa, että Penedès on fantastisen monikasvoinen alue, jolla on vielä runsaasti lunastamatonta potentiaalia, kuten vanhemman väen rakkaudella vaalimia tarhoja, jotka odottavat löytäjäänsä.

– Täältä on aina mahdollista löytää kauniita rypäleitä. On myös hienoa huomata, miten omia lajikkeitamme tänä päivänä arvostetaan. “Unelma Penedèsistä” tuntuu kiertyvän kahden rypäleen ympärille: valkoisen Xarel-lon ja punaisen Sumollin. Niitä minäkin rakastan.

Siinä missä toinen maailmankuulu Penedèsin alueen tila, Recaredo, valmistaa kaikki kuohuviininsä omista rypäleistään, Raventós ostaa 20–30 prosenttia kuohuviiniensä rypälemateriaalista.

– Osa Blanc de Blancs– ja De Nit -viiniemme rypäleistä tulee muutaman hyvän kaverini tarhoilta. 1990-luvun talouskriisin aikoihin meille tuli isoja vaikeuksia ja jouduimme myymään 30 hehtaaria köynnöksiä. Mutta ostamme vain alueemme paikallislajikkeita, Pepe täsmentää ja jatkaa:

– Aiemmin Raventósin tarhoilla kasvoi myös Chardonnayta, mutta kun jätimme DO Cavan, hylkäsimme Chardonnayn. Nuorempana tuli tehtyä kokeiluja myös Pinot Noir -rypäleellä, mutta siitä tuli liikaa väriä ja uutosta meidän herkän uniikkeihin, suolaisiin kuohuviineihimme.

Raventós i Blanc-viinit Alkossa

Pepe Raventós haastattelu

Haastattelu ja teksti: Sanna Pöyry

Kuvat: Raventós